Poistuminen | Toimielimet | Kaupunginhallitus | Pöytäkirja 09.02.2015 | Avaa haku




 

Asianro 134/00.04.00/2012

§ 35

Turun seudun erityinen kuntajakoselvitys ja kuntajakoselvittäjien esitys Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon valtuustoille kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä

 

 

 

                                                          Kaupunginjohtaja Ari Korhonen:

 

Valtiovarainministeriö asetti 9.12.2013 kuntarakennelain 15 §:n mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen Turun 17 kunnan selvitysalueelle. Erityinen kuntajakoselvitys toteutettiin Auran, Kustavin, Liedon, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Ruskon, Sauvon, Taivassalon, Tarvasjoen ja Vehmaan kuntien sekä Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Turun kaupunkien välillä.

 

Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon, Maskun, Ruskon ja Nousiaisten osalta oli lisäksi selvitettävä yhdistymistä kuntarakennelain 4 d §:n 3 momentin työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteiden mukaan.

 

Selvitystehtävänä oli tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvityksessä tuli tarkastella erityisesti seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä.

 

Kuntajakoselvityksen eteneminen

 

Erityisen kuntajakoselvityksen toimikausi oli alkujaan 1.1. - 30.9.2014. Ministeriö kuitenkin jatkoi 9.9.2014 selvityksen toimikautta 30.11.2014 saakka.

 

Kuntajakoselvittäjinä toimivat VTM Risto Kortelainen, VTM, JHTT Oiva Myllyntaus sekä YTM, eMBA, KTL Antero Ritvanen. Selvitysorganisaatioon kuuluivat myös kuntien johtavia päätöksentekijöitä edustava selvitysryhmä ja kuntajohtajista muodostunut työvaliokunta. Lisäksi perustettiin kuusi eri teemoihin keskittynyttä valmisteluryhmää, joissa oli edustettuna kuntien ammattijohto. Lisäksi selvitysorganisaatiossa oli viestintäryhmä sekä henkilöstöjärjestöjen edustajista koostuva YT-ryhmä.

 

Alun perin 17 kunnan erityistä kuntarakenneselvitystä valmisteltiin erilaisissa kuntakokoonpanoissa seuraavasti:

 

26.2.2014 selvityskunnat ryhmittäytyivät Turun, lännen-pohjoisen ja idän kokoonpanoihin. Turun kaupunkiseudun ydinkunnista Kaarina, Raisio, Naantali, Lieto, Masku, Rusko ja Nousiainen kuuluivat kahteen kokoonpanoon sijaintinsa mukaisesti, Raisio sekä Turun ydinkunta-alueeseen että lännen-pohjoisen alueeseen yhdessä Ruskon, Maskun, Nousiaisen ja Mynämäen kanssa.

 

 

24.4.2014 selvittäjät esittivät selvitysryhmässä, että yhdistymisselvitykset valmistellaan viidessä kuntaryhmässä seuraavasti:

 

1.       Turun kaupunkiseudun ydinkunnat - Turku, Kaarina, Raisio ja Rusko

2.       Naantali ja Masku

3.       Kustavi, Mynämäki, Nousiainen, Taivassalo ja Vehmaa

4.       Aura ja Pöytyä

5.       Paimio ja Sauvo


Liedon/ Tarvasjoen sijoittuminen joko Turun kaupunkiseudun ydinkuntien ryhmään tai Auran ja Pöytyän kuntapariin ratkaistiin kunnalta pyydetyn näkemyksen perusteella

 

Kuntajakoselvittäjät esittivät 17.6.2014 kuntien kannanottojen perusteella, että yhdistymisselvitykset tehdään seuraavissa kuntaryhmissä:

 

1.       Turku, Kaarina, Lieto/Tarvasjoki, Paimio ja Sauvo

2.       Naantali ja Masku/ Naantali, Masku, Kustavi ja Taivassalo

3.       Raisio, Rusko, Mynämäki, Nousiainen ja Vehmaa

4.       Aura ja Pöytyä.

 

Raision kaupunginvaltuusto päätti 1.9.2014 § 72 ehdottaa Naantalille, Maskulle, Nousiaiselle, Mynämäelle, Ruskolle ja Vehmaalle, että ne yhdessä Raision kanssa tekisivät vapaaehtoisen kuntaliitosselvityksen nyt tehtävän erityisen kuntajakoselvityksen ohella. Lisäksi kaupunginvaltuusto katsoi, että myös muita kuntia voisi osallistua tähän selvitykseen vapaaehtoiselta pohjalta ja varsinaisen selvitysalueen hyväksymänä.

 

Kuntajakoselvittäjien esitys

 

Turun selvitysalueen neljässä kuntaryhmässä valmisteltujen yhdistymisselvitysten perusteella kuntajakoselvittäjät esittivät 27.11.2014 kolmea kuntajaon muutosta:

 

1.       Uusi Turku - Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko

2.       Naantali - Naantali, Masku, Taivassalo ja Kustavi

3.       Uusi Aura - Aura ja Pöytyä.

 

Esityksen mukaan kuntajaon muutokset toteutettaisiin 1.1.2017 alkaen.

 

Lisäksi kuntajakoselvittäjät esittävät, että kuntajaon muutosesitys käsitellään kuntien yhteisesti sopimana ajankohtana kuntien valtuustoissa 31.5.2015 mennessä. Yhdistymisesitykseen on liitetty myös kuntarakennelain 8 §:n mukainen yhdistymissopimus.

 

 

 

Huomautukset kuntien yhdistymisesityksestä ja kaupunginhallituksen kuntarakennelain 7 §:n mukainen lausunto

 

Kuntarakennelain 7 §:n 2 kohdan mukaan Raision kaupunginhallitus on varannut kunnan asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuuden tehdä huomautuksensa kuntajakoselvittäjien tekemästä kuntien yhdistymisesityksestä. Huomautusaika oli 11.12.2014 - 12.1.2015. Huomautuksia annettiin määräajassa kaksi kappaletta.

 

Molemmissa huomautuksissa on tuotu esille huoli päätöksenteon vaikeutumisesta ja kunnallisen demokratian toteutumisesta. Lisäksi on pohdittu palveluiden mahdollista heikentymistä.

 

Kuntajaon muutokseen kriittisesti suhtautuvissa huomautuksissa on tuotu esiin näkemyksiä, jotka ovat yhdensuuntaisia Raision kaupunginvaltuuston tekemien kannanottojen ja lausuntojen kanssa.

 

Yhdistymisesityksen ja -selvityksen arviointi

 

Raision kaupunki osallistui selvitykseen ensimmäiset kuusi kuukautta Turun ydinkuntien selvityksessä sekä Läntinen-Pohjoinen alue-selvityksessä. Tämän jälkeen Raisio selvitti yhdessä Ruskon, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kanssa kuntaliitosta. Selvityksen melko aikaisessa vaiheessa oli nähtävissä, ettei kyseisestä selvitysalueesta muun muassa yhdyskuntarakenneperusteella muodostunut sellaista kokonaisuutta, joka olisi voinut olla hyväksyttävissä kaikissa kunnissa. Myöskään Raision ehdotus Naantalille, Maskulle, Ruskolle, Nousiaiselle ja Mynämäelle suuremman läntisen puolen kokonaisuuden tarkastelemisesta ei saanut Nousiaisten vastausta lukuun ottamatta kannatusta.

 

Selvityksen lopussa Raisio ja Rusko nostettiin kuntajakoselvittäjien toimesta Turun ydinkuntien joukkoon. Raisio ei ole osallistunut selvityksen toisella puoliskolla Turun ydinkuntien selvitykseen, ei ole esittänyt minkäänlaisia näkemyksiä Turun ydinkuntien selvityksessä esiin nousseista asioista eikä ole myöskään osallistunut yhdistymissopimuksen valmisteluun tai lausunut siitä näkemystä. Mikäli Raisio edes teoriassa harkitsisi kuntaliitosta Turun ydinkuntien kokonaisuuteen, täytyisi Raision vähintäänkin osallistua selvitykseen ja yhdistymissopimusneuvotteluihin voidakseen hyväksyä ehdotuksen.

 

Raision kaupunginvaltuusto katsoi alkuvuodesta tehdyn esiselvityksen jälkeen 9.6.2014 § 63 antamassaan lausunnossa yksimielisesti, ettei se tule hyväksymään meneillään olevassa kuntajakoselvitysprosessissa tehtyä ehdotusta kuntaliitoksesta Turkuun. Raision näkökulmasta tilanne ja liitoksen perustelut eivät ole muuttuneet sitten kesäkuun.

 

 

 

 

Kuntajakoselvittäjien yhdistymisesityksen perustelut

 

Pääsääntöisesti selvityksessä esitetyt kuntaliitoksen perustelut liikkuvat yleisellä tasolla.

 

Perusteluissa on todettu mm.

-          yhdistetyssä kunnassa taloudellinen kantokyky ja voimavarat ovat nykytilanteeseen nähden merkittävästi vahvemmat

-          ainakin suurimpien kuntien peruspalveluissa on kuntavertailun perusteella edelleen tehostamis- ja säästöpotentiaalia

-          yhdistyneellä kunnalla on merkittävästi vankempi asema ja voimavarat peruspalveluiden tuottajana kuin Ruskolla, Liedolla, Raisiolla ja Kaarinalla erillään

-          yhdistynyt kunta on Länsi-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa merkittävässä asemassa elintärkeiden peruspalveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, jos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2017 alusta

-          yhdistyneessä kunnassa veropohja vahvistuu ja monipuolistuu

-          investointien omarahoitusosuus on yhdistetyssä kunnassa parempi kuin mitä se nyt on Ruskossa, Kaarinassa, Liedossa ja Raisiossa

-          yhdistetyn kunnan rahoitusasema on omavaraisuusasteella ja tuloihin suhteutetulla velkaisuudella mitaten parempi kuin mitä se on Turussa ja Kaarinassa vuonna 2016. Nettovarallisuus asukasta kohden kaksinkertaistuu Liedon ja kasvaa merkittävästi myös Kaarinan näkökulmasta

-          asukkaiden valinnanmahdollisuuksia voidaan parantaa

-          yhdistetyn kunnan asukkaat rahoittavat yhdenvertaisesti kaikkien palveluiden järjestämistä ja tuottamista

-          suuremmassa kuntakoossa kuntien ja kuntayhtymien laaja henkilöstön eläkkeelle siirtyminen voidaan hyödyntää hyvällä henkilöstösuunnittelulla ja johtamisella

-          Turun kaupunkiseudun ydinkuntien yhdistymisellä kaupunkiseudun ja koko maakunnan edunvalvonta yhtenäistyy ja vahvistuu

-          kuntien yhdistyminen parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, koska yhdistettyjä voimavaroja ja lisäpanostuksia voidaan kohdistaa koko kaupunkiseudun alue- ja yrityskehityksen kannalta strategisiin kehittämiskohteisiin

-          kuntien yhdistyminen parantaa yhdyskuntarakenteen toimivuutta

-          strateginen yhdistyminen antaa edellytykset tehostaa yhdistetyn kunnan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua ja toteuttamista

 

Perusteluista voidaan todeta ensinnäkin, että yhdistetyn kunnan voimavarat eivät kokonaistasolla lisäänny eivätkä vähene. Kuntaliitos ei tuo yhtään veroeuroa lisää eikä yksikään kustannus poistu kuntaliitoksella. Kaikissa perusteluissa, joissa jonkin asian kuvataan vahvistuvan, vastaavasti jokin muu asia heikkenee ja kokonaisuus pysyy ennallaan. Väite vahvistuvasta taloudesta ja palveluidentuottamiskyvyn paranemisesta perustunee olettamukseen, että suuressa yksikössä voimavarat kohdentuisivat oleellisesti toisella tavoin siten, että samoilla voimavaroilla saataisiin aikaan enemmän palveluja. Toistaiseksi tällaisen väitteen tueksi ei ole löydetty näyttöä.

 

Selvitysperustelut antavat todellisuutta optimistisemman kuvan alueen vahvistuvasta taloudesta. Yhdistyvä kunnan talous paranee ainoastaan silloin, jos se kykenee tehostamaan toimintojaan tarjoamalla nykyiset palvelut vähemmällä henkilökunnalla ja suppeammalla palveluverkolla tai oleellisesti kasvattamaan tulojaan ja parantamaan alueensa elinkeinojen ja työllisyyden kehittymisen edellytyksiä.

 

Palveluverkkojen sopeuttamistarpeeseen viitataan yleisesti, mutta tarkastelua siitä, missä palveluverkko olisi järjestetty epätarkoituksenmukaisesti, ei ole. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta yhdistymisselvityksen mukaan eniten taloudellista sopeuttamispotentiaalia on Turulla ja vähiten Raisiolla. Samojen ammattilaisten työmarkkina-alueella, jossa monilla viranhaltijoilla on kokemusta niin Turun kuin Raisionkin organisaatioista, yleiset toimintatavat eivät poikkea niin paljon, että ne yksin selittäisivät kustannuseroja. Kuntaliitos ei itsessään tuo palveluiden järjestämistapoihin mitään erityistä lisää. Hallinnon ja palveluverkkojen epätarkoituksenmukaisuus on huono asia niin palveluiden laadun kuin taloudellisuudenkin suhteen.

 

Elinkeinoelämän edistämiseksi Turun seutu tarjoaa tällä hetkellä hyvin monipuoliset mahdollisuudet yritysten sijoittumiselle ja siinä keskisuuret maankäytössään nopeaan toimintatapaan tottuneet kaupungit ja kunnat pystyvät useissa tapauksissa toimimaan joustavammin kuin suuret yksiköt – toki valittavista toimintatavoista riippuen. Toisaalta taas yhdistynyt kunta voi kyetä parempaan ja kokonaisvaltaisempaan kansainväliseen toimintaan ja alueen markkinointiin. Kuntaliitos ei kuitenkaan automaattisesti tuo elinkeinopoliittista hyötyä tai kilpailukyvyn lisäystä.

 

Yhdyskuntarakenteen osalta selvitysperusteluissa esitetään, että yhdistyneessä kunnassa yhdyskuntarakenteen toimivuus paranee. Se, että hajautuneessa kuntarakenteessa on mahdollista toimia kaupunkiseudun edun vastaisesti, ei tarkoita automaattisesti, että näin tapahtuu. Selvityksestä ei käy ilmi, mitkä ovat yhdyskuntarakenteen kehittymisen esteet Turun kaupunkiseudun nykyisessä kuntarakenteessa ja onko maankäyttö jollakin tavoin seutukunnan edun vastaista. Maakuntakaava määrittää kuntarakenteesta riippumattomalla yleispiirteisellä tasolla merkittävät liikenneväylät sekä asumisen ja työpaikkojen sijainnin. Turun seudun MAL-aiesopimus ja yhteisesti hyväksytyt maankäyttösuunnitelmat vahvistavat alueen yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaista kehittymistä nykyisessä kuntarakenteessa. On todennäköistä, etteivät maankäyttö, asuminen ja liikennesuunnittelu muutu oleellisella tavoin kuntaliitoksesta huolimatta. Selvityksillä ei voi ennakoida kuin olettamuksin uuden suurkunnan päätöksentekoa.

 

Kuntademokratian osalta todetaan, että yhdistymiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että uhkia. Raision näkökulmasta on todennäköistä, että demokratia etääntyisi yhdistyneessä kunnassa ja kuntalaisvaikuttamisen mahdollisuudet heikkenisivät nykytilanteeseen verrattuna.

 

Kuntaliitosselvitykseen on koottu paljon tietoa kuvaamaan Turun seudun kuntien nykytilanneetta. Selvityksestä voi olla hyötyä tulevaisuuden yhteistyö- ym. rakenteita selvitettäessä. Selvitys ei kuitenkaan anna riittäviä perusteita tehdyn ehdotuksen hyväksymiseksi. Raisio toteaa, että se on jatkossakin halukas tekemään ja kehittämään monipuolista yhteistyötä Turun seudun ydinkuntien kanssa.

 

 

 

 

Liitteet

1

Huomautus, Mainela

 

2

Huomautus, Österman

 

Oheismateriaali

1

Yhdistymisesitys

 

2

Yhdistymissopimus

 

3

Yhdistymisselvitys

 

 

Päätösehdotus                           Kaupunginjohtaja Ari Korhonen

 

Kaupunginhallitus

antaa kuntajakoselvityksestä ja kuntajakoselvittäjien yhdistymisesityksestä tehdyistä huomautuksista esittelytekstin mukaisen lausunnon

 

ja esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hylkää liitteenä olevan kuntajakoselvittäjien esityksen Turun, Kaarinan, Raision, Liedon ja Ruskon kuntajaon muuttamisesta ja kuntien yhdistymisestä.

 

 

Päätös                                           

Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

 

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti.

 

 

 

 

 

Tiedoksi

 

 

 

 

 

 



Poistuminen | Toimielimet | Kaupunginhallitus | Pöytäkirja 09.02.2015 | Avaa haku